Kolmas DET-postulaatti

Ylittämisen asenne

Postulaatti siirtymästä vastustuksesta liikkeeseen sisäisen tuen kautta.

Yksi dialektis-eksistentiaalisen terapian kolmesta perustasta: vaikeus ei ole tässä umpikuja, vaan liikkeen materiaalia, jos persoonallisuudella on merkityksellinen sisäinen tuki ja valmius kestää jännitettä.

On tärkeää, että ylittäminen nojaa sisäisiin merkityksiin. Kun ihminen ymmärtää, minkä vuoksi hän toimii, hän voi kestää enemmän eikä liueta ahdistukseen.

DET:n ylittämisen orientaation symboli: kestävyys, toimijuus ja kehitys jännitteen kautta

Ylittäminen alkaa siellä, missä vaikeus saa merkityksen.

Postulaatin kanoninen muotoilu

Ylittämisen orientaatio on opittu eksistentiaalinen suuntautuminen, jonka avulla ihminen voi kestää sisäistä jännitettä ja epävarmuutta poistamatta niitä hinnalla millä hyvänsä ja muuttaa siten syntyvän kokemisen amplitudin kehityksen mahdollisuudeksi.

1. Postulaatin määritelmä

Postulaatti “Ylittämisen asenne” vastaa kysymykseen: mitä persoonallisuus tekee syntyville vaihteluille?

Jos ensimmäinen postulaatti kiinnittää heterogeenisyyden sisään ottamisen välttämättömyyden ja toinen kuvaa eksistentiaalisten kokemusten amplitudia (AEE) järjestelmän reaktiona sisäiseen monimutkaistumiseen, kolmas määrittää tämän dynamiikan lopputuloksen.

Ylittämisen asenne ei ole pelkkä luonteenpiirre eikä synnynnäinen ominaisuus, vaan opittu ja vakiintunut tietoisuuden suuntautuminen, joka kasvaa intentionaalisuudeksi. Se on eksistentiaalinen asemoituminen olemassaolon painoon nähden: ihminen ei valitse jännitteen poistamista vaan sen kestämistä. Aluksi se voi muodostua vakaiden luonteenpiirteiden kokonaisuutena, mutta myöhemmin siitä tulee tietoisuuden kokonaisvaltainen orientaatio — intentionaalisuus — tapa olla suhteessa monimutkaisuuteen, kriisiin ja sisäiseen ristiriitaan.

Se ilmenee kyvyssä:

  • olla poistamatta vaihteluita hinnalla millä hyvänsä
  • olla pakenematta kriisiä
  • olla hajoamatta ristiriitojen kuorman alla
  • olla kompensoimatta monimutkaisuutta liiallisella yksinkertaistamisella

Tässä mallissa ylittäminen ilmenee kykynä olla purkamatta jännitettä hinnalla millä hyvänsä, olla pakenematta kriisiä, olla hajoamatta ristiriitojen kuorman alla ja olla kompensoimatta monimutkaisuutta liiallisella yksinkertaistamisella; se on tapa elää AEE-prosessina eikä katastrofina. 1

2. Ontologinen kerros: jännite kasvun ehtona

Sisäinen monimutkaistuminen luo kuormaa järjestelmälle. Heterogeenisyys häiritsee homeostaasia, amplitudi vahvistuu. Erojen sisään ottaminen ei kuitenkaan itsessään ole kehitystä — se vain luo jännitettä. Kehitys alkaa siellä, missä tämä jännite kestetään ja sen jälkeen assimiloidaan. Esimerkiksi jännite synnyttää halun purkaa epämukavuutta regression, aggression tai ideologiaan sopeutumisen kautta, mutta juuri näiden regressiivisten reittien estäminen ja jännitteen kestäminen pakottavat psyyken luomaan uusia rakenteita. 54

Vapaus synnyttää ahdistusta: muutoksen pelko työntää projektioihin, hyperpolarisaatioon ja dogmeihin, jotka muuttavat joustavuuden vankilaksi; vapaudesta luopuminen vähentää ahdistusta, mutta vie kasvun mahdollisuuden. 6 Ylittämisen asenne hyväksyy ahdistuksen vapauden väistämättömänä kumppanina ja valitsee “elä vaarallisesti” -periaatteen mukaisesti kasvun mukavuuden sijaan. 6

Vanhat kartat muuttuvat tyranniaksi; kestävyys syntyy ei kontrollista vaan kyvystä sietää epävarmuutta, kunnioittaa toiseutta ja pysyä ikuisena aloittelijana. Eksistentiaalinen kurinalaisuus tarkoittaa elämistä ilman lopullisia karttoja, ennakoimattomuuden kestämistä ja pyrkimystä moninaisuuteen pelkäämättä outoutta. 7

Globaali jännite toistaa samoja dynamiikkoja: sotien ja katastrofien täyttämät historian kaudet herättävät massaregressiota, aggressiota tai pakoa illuusioihin. Sivilisaation jännite kuitenkin todistaa uuden maailman syntymästä; rationaalinen asenne edellyttää välittömästä tyydytyksestä pidättäytymistä, vastuuta teoista ja liikkumista tuntemattomaan järjen perusteella. 5 Seikkailun kutsu ohjaa sankarin tielle: sisäisen äänen kuuleminen ja tallatulta polulta poistuminen merkitsee Yukonin lain noudattamista. 8

3. Dynaaminen mekanismi: kestäminen ja välttäminen

Jos ylittämisen asenne on muodostunut, ihminen:

  • kannattelee kokemusten amplitudia
  • säilyttää kontaktin todellisuuteen
  • sallii epävarmuuden

Tällöin amplitudista tulee monimutkaistumisen ja vakaan identiteetin muodostumisen lähde.

Jos kestämisen kyky on riittämätön, järjestelmä ei jää passiiviseksi — se mukautuu. Syntyy vaihtoehtoinen haara: välttäminen.

Tässä mallissa välttämistä ei tarkastella vikana vaan eheyden säilyttämisen suojamekanismina. Kun vaihtelut muuttuvat subjektiivisesti sietämättömiksi, järjestelmä vähentää niitä ei käsittelyn kautta vaan vähentämällä heterogeenisyyden sisään ottamista.

Se voi ilmetä:

  • kokemuspiirin kaventumisessa
  • jäykissä uskomuksissa
  • intellektualisoinnissa ja rationalisoinnissa
  • eristäytymisessä
  • eksistentiaalisten esteiden rakentamisessa

Jos kestämisen kyky on riittämätön, järjestelmä pyrkii vähentämään jännitettä. 56 Samalla on korostettava, että välttäminen ei ole vika, vaan eheyden säilyttämisen suojamekanismi; se suojaa hajoamiselta. 4

4. Looginen siirtymä

Jos ylittämisen asenne on läsnä, AEE:stä tulee kasvun resurssi. Jos se puuttuu, vaihtelut vähenevät välttämisen kautta ja järjestelmä vakautuu rajoittamalla heterogeenisyyttä.

Tästä seuraa käytännöllinen kysymys: miten ihmistä voidaan tukea valintakohdassa kestämisen ja monimutkaisuuden vähentämisen välillä?

Vastaus tähän avautuu terapeuttisen työn ja mallin sovellusten tasolla.

Lähteet

Edellinen postulaattiTakaisin DET-konseptiin

Jaa postulaatti

XTelegram
Jaa yhdellä klikkauksella